sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kaunis kiitos ja hyvästit

No niin, kaipa se on tehtävä - sanottava viimein hyvästit tälle blogille ja teille kaikille upeille lukijoilleni.

Tämän blogin kirjoittaminen on antanut minulle ihan valtavasti, joten lopettaminen on tuntunut todella raskaalta - samalla kuitenkaan aika ei enää riitä sen ylläpitoon ja päivittämiseen, kuten varmasti olette viime kuukausina huomanneet. Kiinnostuksenkohteet on muuttuneet häistä muihin asioihin, eikä enää tule kovinkaan aktiivisesti seurailtua häämaailman ilmiöitä ja tapahtumia. Ehkä viisi vuotta häähuumaa onkin jo tarpeeksi yhdelle ihmiselle!

Haluan koko sydämestäni kiittää kaikkia teitä, jotka olette näiden vuosien aikana blogiini eksyneet. On ollut mukavaa kirjoitella, kun palaute on ollut niin innostavaa - suurimpana kunnianosoituksena tietysti upea titteli Vuoden hääblogina 2016! Olen yhä siitä aivan onnessani. Valtava kiitos kuuluu myös kaikille mahtaville kanssa-hääbloggaajilleni, joiden toinen toistaan mielenkiintoisempien blogien mukana pääsin tietokoneruudun kautta vierailemaan sadoissa aivan ihanissa häissä. Lisäksi kiitoksensa ansaitsevat myös kaikki upeat palveluntarjoajat, joiden kanssa olen päässyt tekemään yhteistyötä blogin tiimoilta! Kiitos, kiitos ja kiitos.

Haikein mielin jätän tämän osan elämääni historiaan ja keskityn uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Ja ehkä salaa palaan välillä lukemaan tänne omia vanhoja postauksiani ja verestämään muistoja. ;)

Oheinen kollaasi lähetettiin myös kiitoskorttina. Kortit tilasimme Wedding Paper Divasin kautta.




Onnellista isänpäivää ja hyvää jatkoa kaikille toivotellen,


lauantai 22. lokakuuta 2016

Päivä ja ilta lähenee loppuaan...

Hääjuhlan lähetessä loppuaan oli ilta jo pimennyt ja kaunis valkoinen lumimaisemamme vaihtunut harmaaksi loskasateeksi (sen näköinen oli myös mekkoni helma..). Lähdimme klo 00 lautalla kohti Helsinkiä. Moni vieraista lähti kanssamme vielä jatkamaan iltaa baariin, mikä oli tosi kiva juttu! Muuten olisikin hyvät bileet jääneet hieman kesken. Onkin harmi, että Suomenlinnan juhlatiloissa vuokra-aika päättyy niin aikaisin - vaikka toki ymmärrän, että pidempi vuokraus olisi liki mahdottomuus saaren asukkaiden ja lauttaliikenteen kannalta.

Oli muuten tosi hassu olo käyskennellä baarissa isossa hääpuvussani - ei kovin käytännöllistä todellakaan. Erillinen baarimekko olisi sittenkin voinut olla hyvä idea... Ihanaa oli kuitenkin kaikkien suhtautuminen ja saimmekin paljon onnitteluja ja selkääntaputuksia pitkin iltaa. Kovin kauaa emme Henrin kanssa kuitenkaan ehtineet baarissa viihtyä, sillä lähdimme jo joskus kahden jälkeen kohti hotellia, koska olin tilannut meille yöpalan huoneeseen.

Ihana päivä kerta kaikkiaan! Mutta kyllä oli myös ihanaa pulahtaa pitkän päivän jälkeen hotellissa lämpimään kylpyyn ja päästä pehmeisiin puhtaisiin lakanoihin. Olenkin kyllä ihan ehdottoman tyytyväinen, että päätimme mennä hääyöksi hotelliin. Meillähän oli siis varattuna Sky Loft -huone Klaus K:sta ja täytyy sanoa, että huone täytti kaikki odotuksemme! Erityisen onnellisia olimme aivan ihanasta erikoissyvästä kylpyammeesta, jossa tosiaan rentouduttiinkin hyvä tovi yön pikkutunneilla.

Aamuksi olin tilannut meille aamiaisen huoneeseen ja söimme sen hyvällä ruokahalulla ennen kuin pakkasimme kimpsumme ja lähdimme kohti kotia. Aamupala oli aivan ihana ja kruunasi kyllä hääyön hienosti. Voin ilman muuta suositella Klaus K:ta hääyöhotellina - palvelu oli ystävällistä, huone aivan mielettömän hieno ja sijainti hyvällä paikalla Helsingin keskustassa.


  
Hotellilta palasimme kotiin väsyneinä mutta enemmän kuin onnellisina. Meille hääpäivämme oli aivan täydellinen ja toivottavasti muistelemme sitä yhdessä vielä kiikkustuoleissakin!

Happy newlyweds


tiistai 18. lokakuuta 2016

Korkkarit kattoon Rubyn tahdissa

Häätanssin jälkeen oli aika päästää irti häidemme mahtava bilebändi Ruby. Bändi soitti kaksi tunnin mittaista settiä ja biisejä kuultiin laidasta laitaan - aina Matista ja Teposta Van Haleniin saakka. Tanssilattialla riitti energiaa ja olikin ihan mahtavaa, että välillä pöydät olivat lähes tyhjinä, kun kaikki vieraat tanssivat ja jammailivat sydämensä kyllyydestä! Itse olin ainakin välillä ihan läkähdyksissä kaikesta siitä pyörityksestä!

Yhteydenpito Rubyn kanssa ennen häitä oli tosi helppoa ja luontevaa. Esitimme toiveita siitä, minkälaista musiikkia häihimme halusimme ja lisäksi oli mahdollista valita myös pari ohjelmiston ulkopuolista biisiä. Myös häissä kaikki sujui bändin osalta paremmin kuin hyvin ja olimme tosi tyytyväisiä. Bändi veti upean shown ja olemmekin jälkikäteen kuulleet paljon kehuja hääbändin valinnasta. Kiitos vielä Lindalle ja kundeille, veditte hienon keikan!

Loppuillan kuvamateriaali on aivan kertakaikkisen mahtavaa (vielä kerran kiitos myös superille valokuvaajallemme Iiro Rautiaiselle). Etenkin, kun jossain kohtaa iltaa myös photo booth -rekvisiitta pääsi uusiokäyttöön tanssilattialla!

Tässä muutamia parhaita otoksia, joista toivottavasti välittyy meininkiä:

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen



     
Saatiin kuin saatiinkin aikaiseksi aika hyvät bileet, vaikka itse sanonkin!

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Häätanssi

Hei taas pitkästä aikaa! *pyyhkii pölyjä blogin päältä*

Täällä on vietetty pitkäksi venähtänyttä blogilomaa muuton ja töiden merkeissä. En ole oikein vielä uudesta kodista löytänyt hyvää paikkaa kirjoittamiselle, joten toimeen ryhtyminen on ollut hankalaa. Nyt täältä olisi kuitenkin tarkoitus pikku hiljaa palata häiden äärelle. Muutaman viikon päästä pääsemme juhlimaan Henrin siskon ja tämän miehen häitä, joten häähuuma alkaa taas, pienen omia häitä seuranneen kisaväsymyksen jälkeen, löytyä!

Palataanpa siis yhteen häidemme lempihetkistäni - eli häätanssiimme. Hassua, miten en jostain syystä pitänyt sitä alun perin kovinkaan tärkeänä osana hääpäivää. Tanssin harjoittelutkin jäi lähinnä ajatuksen asteelle - vain hiukan ennen itse tanssia karkasimme lyhyeksi hetkeksi Henrin kanssa kaksin juhlatilan eteiseen, jossa pikana testasimme, että miten sen helmani kanssa oikein pystyy pyörimään. Ja hyvinhän se onneksi onnistui! Tanssimiseksi sitä ei ehkä voi kutsua, mutta oli se toisen käsivarsilla keinuminenkin hirveän ihanaa.

Häätanssikappaletta tulee palattua vähän väliä kuuntelemaan ja tunnelmoimaan, tälläkin hetkellä se soi tässä taustalla ja ihanat muistot palaavat mieleen. Olen tainnut linkittää sen tänne blogiin jo monen monta kertaa, mutta tässä alla se vielä kertaalleen. Meillä häätanssi soi kannettavan kautta ja bändi aloitti settinsä vasta häätanssin jälkeen. Tämä ihan siitä syystä, että Marco Hietalan ääni on minulle olennainen osa tuon kappaleen viehätystä. Mielestäni tämä järjestely toimi kyllä oikein hyvin ja bändin oli helppo startata illan bileet herkän häätanssin jälkeen.

Noniin, klikatkaahan tästä biisi taustalle soimaan, niin pääsette mukaan tunnelmaan!



Tanssimme juhlatilan keskellä ja vieraat asettuivat ympärillemme katsomaan. Etukäteen jännitin, että paljonko hermoilemme ja kompuroimme kaikkien tuijottaessa, mutta ei siinä tilanteessa todellisuudessa edes huomannut ketään niistä ympärillä olevista ihmisistä - sitä vain keskittyi niin itse hetkeen ja siihen toiseen siinä vastapäätä. Voin sanoa, että olin tuossa hetkessä aivan äärettömän onnellinen ja kiitollinen kaikesta kauniista mitä minulle on suotu.

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen

Vielä muutama vieraiden nappaama kuva:




Niin rakkaita muistoja! ♥

Onpa kyllä ihana palata näihin tunnelmiin. Uskomatonta, että häistä on jo ehtinyt vierähtää kokonaiset puoli vuotta, vaikka tuntuu että ihan juuri vähän aikaa sitten vasta hermoilin kirkon kryptassa. Kiitoskortitkin on vielä lähettämättä, hupsheijaa..


torstai 7. heinäkuuta 2016

Juhlatilan koristelu: kylttejä

Tähän postaukseen kokoan sillisalaatin muista häidemme koristelun pienemmistä yksityiskohdista. Kuten jo aiemmin sanottua, tilan näyttävyyden vuoksi mitään suuria erillisiä koristeluita kauniiden kattausten ja pöytien koristelun lisäksi ei ollut, mutta halusin pienillä yksityiskohdilla luoda juhlaan lämpöistä ja rentoa tunnelmaa. Lähinnä nämä pienet yksityiskohdat olivat erilaisia kylttejä ja tauluja, jotka ovatkin mielestäni helppo ja hauska tapa luoda koristelua omannäköiseksi.

Ulko-oven vierestä löytyi ulosmeneville vilttejä lämmikkeeksi ja teemaan sopiva kyltti.

© Iiro Rautiainen






    
Juhlatilan ovensuulla pöydällä oli simppeli mutta toimiva kyltti wc:n suuntaan.

© Iiro Rautiainen
    
Sekä naisten että miesten vessoista löytyivät hauskat koristekyltit vieraita ilahduttamaan.

© Iiro Rautiainen
    
    
Design Sarandian printtivalikoimaan kuuluva suloinen Tahdon-kyltti koristi yhtä juhlatilan ikkunasyvennystä.
    
© Iiro Rautiainen
    
Lahjapöydän kulmalta paikkansa löysivät Vuoden 2016 hääblogi -kunniakirja sekä palkinto.
© Iiro Rautiainen




Näiden lisäksi kyltit löytyivät myös karkkibuffetista ja photoboothista.



Mitä mieltä olette kylteistä osana koristelua? 
Minkälaisia kylttejä tai tauluja olette tekemässä/hankkimassa omiin häihinne?

tiistai 28. kesäkuuta 2016

*Pop fizz clink* - skumppatorni

Yksi omista - monista - suosikkihetkistäni häissämme oli kuohuviinin kaato laseista rakennettuun skumppatorniin. Torni oli paitsi todella näyttävä katseenkiinnittäjä juhlatilassa että myös samalla varsin hieno ohjelmanumero!

Torni oli Juhlahuuman Jennin käsialaa ja siinä oli näyttävät kuusi kerrosta eli yhteensä 91 lasia. Tyylikkäät laakeat glamouria henkivät coupe-lasit ovat Juhlahuuman vuokratuotevalikoimasta, kuten myös juomapöytää koristanut valotaulu. Skumppatornin alle Jenni hankki pleksilevyn, joka hieman suojasi pöytäliinaa suurimmilta roiskeilta. Myös pienet servetit olivat hyvä lisä tornin viereen, sillä lasit tietysti täyttyivät piripintaan saakka ja kuivin käsin saattoi olla hankala selvitä. Itse ainakin tästä huolimatta onnistuin yllättävänkin helposti olla läikyttämättä kuohuvaa mekolleni!

© Juhlahuuma
     
Kaikki katsoivat jännityksellä, kun Jaana Gourmandesta lähti kaatamaan kuohujuomaa torniin. Ensimmäiset sekunnit ihmiset taisivat lähes pidättää hengitystään. :D Olisihan sekin toki ollut komeata, jos torni olisi sattunut kaatumaan - ainakin se olisi ollut ikimuistoista ja kirvoittanut varmasti naurut jos toisetkin. Onneksi Jenni oli koonnut tornin tukevasti ja tältä kuitenkin vältyttiin. Luulenkin, että juuri tuo kaadon näkeminen toi juttuun ihan oman kipinänsä. Vaikka olisihan valmiiksi kaadettu skumppatornikin upea näky!

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
   
Meillä juomaksi tähän valikoitui Jaume Serra Rosado Cava Brut -rosékuohari, joka olikin tosi hyvä valinta! Omaan makuuni juuri sopivan kuiva ja samalla raikas. Myönnettäköön, että yksi valintakriteeri oli myös kuoharin herkullinen punainen väri.

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen

  
Ah, voisipa hankkia kaikkiin juhliin skumppatornin!



tiistai 21. kesäkuuta 2016

Kahvitus, kakku ja no-show-suklaaputous

Hei taas pitkästä aikaa! Ensinnäkin ihanaa juhannusviikkoa kaikille, ja toiseksi pahoittelut pitkäksi venähtäneestä postaustauosta. Pakko oli ottaa itseä niskasta kiinni, kun sain fanipostia äiti valitteli käyneensä jo ainakin miljoona kertaa katsomassa onko täällä jotain uutta. Puolustuksekseni kerrottakoon, että muutimme kesäkuun alussa uuteen asuntoon ja tässä asunnonlaittotohinassa onkin mennyt hetki jos toinenkin.

Mutta palataanpa asiaan eli niihin häihin! Uskomatonta, että niistä on jo mennyt yli 4 kk, aika menee ihan hullun nopeasti. Ainut asia mistä ajankulun näkee, on Henrin parta - eihän tuota meinaa enää tunnistaa samaksi mieheksi, jonka kanssa meni naimisiin. :D

Häiden ruokailun jälkeen meillä oli hetki vapaata seurusteluaikaa, jonka jälkeen oli aika herkutella kahvia ja kakkua. Halusin kakuksi jotakin talvista mutta kuitenkin raikasta. Vadelma-valkosuklaajuustokakku on ikisuosikkini, mutta sopii mielestäni paremmin kesään. Lopulta päädyimmekin valitsemaan kahvin kaveriksi ihanan raikasta karpalo-vaniljajuustokakkua ja avecina sekä konjakkia että kermalikööriä. Pitopalvelu oli tosi avoin ideoillemme ja heidän toteuttamansa kakku olikin todella herkullista.

© Iiro Rautiainen

© Iiro Rautiainen


© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
   
Kakun koristeena meillä oli CaiSannin valmistama ihana uniikki kakunkoriste sekä Henrin tilaamat mahtavat stormtrooper-bobbleheadit. Nämä pääsevät myös kotona kunniapaikalle! Kakunleikkuussa ei polkaisua nähty, vaan toistemme potkimisen sijaan vaihdoimme suukon. Olisin halunnut opetella siihen kohtaan Lilyn ja Marshallin (HIMYM) highfiven, mutta aika ei siihen riittänyt ja ilman harjoitusta olisimme todennäköisesti vain onnistuneet korkeintaan lyömään toisiamme päihin. Pusu oli siis nyt turvallisempi vaihtoehto.

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen

    
Kakun rinnalla meidän piti tarjota suklaaputoukseen dipattavia hedelmiä ja keksejä, mutta koska ikinä kaikki ei voi mennä ihan täysin putkeen, kävi meilläkin ainakin yksi isomman puoleinen moka - unohdimme nimittäin suklaaputouksen suklaat kotiin! Hupsheijaa! Tämä huomattiin vasta sillä aikaa, kun olimme potrettikuvauksissa, joten oli jo auttamattomasti myöhäistä kenenkään lähteä niitä meiltä kotoa noutamaan. Enkä muutenkaan halunnut, että kukaan joutuisi kesken juhlien lähtemään - reissussa olisi kuitenkin väkisinkin mennyt vähintään 1,5 tuntia.

Eli niinhän siinä sitten kävi, että suklaaputousta ei sittenkään meidän häissä nähty. Sen sijaan tälläkin hetkellä meidän eteisen nurkassa seisoo käyttämätön suklaaputouskone ja 12 kg valkosuklaata.. Noh, olemme lupailleet jo kavereille skumppa & suklaa -bileitä, joten eiköhän silloin saada edes pieni osa tästä suklaasta tuhottua. :D


sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Hassuttelua photo boothissa

Karkkibuffetimme tavoin myös photo booth oli Juhlahuuman Jennin käsialaa. Photo booth avautui vieraille heti juhlatilalle saavuttaessa, joten oli tärkeää, että se oli näyttävä ja kivan näköinen. Photo boothin taustalla oli makea paljettikultaverho ja edustalla rekvisiittana cocktailpöytä, josta löytyi koristeena miniskumppatorni ja upeat maskit. Photo boothin kamera oli siskoltani lainassa, valaistus tuli Jenniltä ja kameran jalustan saimme puolestaan lainaan kuvaajaltamme Iirolta.

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
      
Photoboothin propsit hankimme suurimmaksi osaksi itse - tarkoitus oli ostaa muutamia kivoja rekvisiittoja, kuten maskeja, mutta eksyimme Henrin kanssa naamiaskauppaan ja homma lähti aivan lapasesta! Lopulta propseja löytyi kaikkea Yoda-naamarista kimalteleviin possunkorviin ja Mikki Hiiri -korvista Minecraft-miekkaan. Propsipöytä oli aseteltuna juhlatilan nurkkaan, kuvausalueen viereen.

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
   
Photo boothin kuvat oli hirmu hauskaa katsottavaa (harmiksemme tosin kameran asetukset eivät ihan jokaisessa kuvassa olleet kohdillaan, joten osa kuvista oli tärähtäneitä - onneksi häävieraat ottivat paljon kuvia myös omilla kameroillaan ja kännyköillään). Ihan mahtavaa oli myös se, että photo boothin rekvisiitat olivat kovassa käytössä myös illalla tanssilattialla! Oli siinä naurussa pitelemistä, kun tanssilattialla vastaan tuli niin ritareita, viikekkäitä meksikaaneja, jättisuuria aurinkolaseja kuin Batmaneja. Ihanaa kun aikuisetkin viitsii välillä vaan kunnolla heittäytyä hetkeen!

© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
© Iiro Rautiainen
    
Upeita muistoja! ♥ 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...